Uusi alku

Taas minulle tuli se olo. Sama olo kuin joskus... pari vuotta sitten kun loin tämän blogin ja kirjoitin sinne kaksi kertaa.

Haluan blogin.

En tiedä kuka sitä lukee tai kelle asioita kirjoitan, ehkä vain itselleni. Olen kuitenkin joskus nauttinut siitä, joten miksipä sitten ei. Tarvitsen jonkun paikan jonne purkaa mietintöjä ja laittaa kuvia touhuistani. Ne saattaa olla käsitöitä tai ruokaa tai sisustusideoita tai ei.

Aika moni asia on toisin kuin viimeksi; kämppikset ovat vaihtuneet toisiin, vaikka sama sohva ja jaffa-juliste on vielä täällä. Tykkään olla kotona rumissa ja mukavissa vaatteissa, joskus lähden niissä uloskin koska mitäväliä. Kissan lisäksi täällä vierailee usein eräs henkilö H, (niin kuin heila) joka tarttui matkaan vuosi sitten syksyllä pitkän rautalankaväännön jälkeen. Rumista housuista huolimatta.

Kaiken kaikkiaan elämä on heittänyt kuperkeikkaa mutta ihan kaikki ei ehkä pyöri enää silmissä. Mulla on vihdoinkin aikaa ja tilaa aivoissa ajatella jotain muutakin kuin murheita. Niin kuin vaikka:

mitä syön? 

Mulla on omituinen ja epäselvä diabeteksen muoto, jota hoidettiin alkuun 1-tyyppisenä ja insuliinilla jokusen vuoden. Tuotteiden hiilarimäärät on siis tuttuja ja koska jouduin niitä miettimään erittäin tarkkaan, lopetin kaiken ruoasta stressaamisen siinä vaiheessa kun selvisi ettei tautini olekaan ykköstyyppiä. Diagnoosi on yhä epäselvä ja lääkehoitona on nykyään tabletit, mutta ruokavalion ja terveyden suhde on alkanut viime aikoina kiinnostaa. Kaikki karppaus, veganismi ja paleodieetit on mielestäni ihan humpuukia enkä viitsisi tehdä jokapäiväisestä ja nautinnollisesta asiasta itselleni ylimääräistä huolenaihetta, mutta haluaisin saada selvää tietoa siitä mikä on hyvää ruokaa minulle ja samalla ympäristölle. Mitä voin syödä tai olla syömättä hyvällä omallatunnolla?

Tähän asti olen syönyt mielestäni ihan tavallisesti. Syön lihaa ja maitotuotteita, minulla ei ole allergioita tai yliherkkyyksiä, en nirsoile. Juon kahvia ja teetä, joskus nappaan kaveriksi jonkun keksin tai leivoksen tai muun herkun. No karkkia en juurikaan syö ja se on joidenkin mielestä omituista. Mutta jauho+sokeri+voi eri muodoissa on mielestäni parempaa. Välipalaksi syön leipää ja juustoa, lounaat yleensä yliopistolla tai jos laiskottaa saatan laittaa jotain helppoa kotonakin. Olen ihan hyvä tekemään ruokaa, mutta innostus on viime aikoina ollut hukassa. Viime kesän ulkomaanmatkan jälkeen kärsin omituisista mahavaivoista eikä syy koskaan selvinnyt, joten myös sen takia on mielenkiintoista selvitellä ruokavalion vaikutusta kokonaisvaltaiseen oloon. Onhan ihminen psykofyysinen kokonaisuus, eli kaikki vaikuttaa kaikkeen, kroppa ja mieli ja silleen.

Olen jotakuinkin maalta kotoisin ja siksi monia tekemisiäni leimaa maalaisjärki. Syömisessä se näkyy sillä lailla että ruokaa ei heitetä pois. Se mikä kaupasta ostetaan tai metsästä poimitaan, syödään pois. Jämät jalostetaan ja kekseliäisyys on paras mauste. Aiemmin en ole sen kummempia miettinyt minkälaista maitoa kaupasta ostan kahvin sekaan, yleensä halvinta koska olen opiskelija. Mutta nyt ehkä alankin miettiä hieman tarkemmin! Hain tänään kirjastosta nipun kirjoja jotka käsittelevät ruoan ympäristövaikutuksia, lueskelen ne ja katsotaan mihin suuntaan projekti etenee.

Tämä on minulle ihan uudenlainen innostuksen osa-alue, ruoka nimittäin. Ja terveellisyys.